Taekwondo on korealainen monipuolinen kamppailu- sekä urheilulaji joka kehittää harrastajansa liikkuvuutta, nopeutta, voimaa sekä koordinaatiokykyä. Se on tunnettu näyttävistä potkuistaan ja vauhdikkaasta ottelustaan. Nämä muodostavat kuitenkin vain pienen osan taekwondosta. Taekwondon kokonaisvaltainen harjoittelu koostuu useasta osa-alueesta; perustekniikasta, liikesarjoista, askelottelusta, murskauksesta, itsepuolustuksesta sekä ottelusta.
Monien muiden itämaisten itsepuolustus- ja taistelutaitojen tapaan myös taekwondoon sisältyy filosofinen aspekti, budo (koreaksi mudo). Nimi taekwondo on koreaa ja tarkoittaa käännettynä jalan ja käden tietä/taitoa. Nimi ei kuitenkaan kerro ainoastaan fyysisestä taidosta vaan viimeinen tavu do kuvastaa lajin harjoittajan henkistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä hallintaa joka hetkellä, niin salilla kuin sen ulkopuolellakin.
Taekwondoharrastajan tulisikin noudattaa elämässään kuutta seuraavaa hyvettä:
- käytös
- kunnioitus
- kärsivällisyys
- vaatimattomuus
- uhrautuvaisuus
- mielen ja kehon puhtaus
Taekwondoa voi harjoitella ikään, sukupuoleen tai kokoon katsomatta eikä sen aloittamiseen tarvitse aiempaa kamppailulaji- tai urheilutaustaa. Normaali terveys riittää. Tavoitteet voi jokainen harrastaja asettaa itse itsellensä, oli mielenkiinnon kohteena sitten itsepuolustus, kuntoliikunta, kilpaurheilu tai elämäntapa.
Seuraavassa lyhyt kuvaus taekwondon osa-alueista:
- Perustekniikka (gibon dongjak)
- Liikesarjat (poomsae)
- Murskaus (kyupka)
- Itsepuolustus (hosinsul)
- Ottelu (gjorugi)
Aloittelija aloittaa taekwondon harjoittelun aina perustekniikalla. Perusteekniikka muodostaa lajin perustan jolle muut osa-alueet pohjautuvat. Perustekniikka käsittää seisonnat, torjunnat, iskut, lyönnit sekä potkut. Harrastajan vyön värin tummuessa perustekniikkaharjoittelu muuttuu haastavammaksi, mukaan tulee esim. vaikeampia potkuja ja tekniikkayhdistelmiä. Taekwondoharjoittelussa tekniikoista käytetään tyypillisesti koreankielisiä nimiä. Nämä tulevat kuitenkin helposti tutuksi ja helpottavat harrastamista, kun esimerkiksi leireillä ymmärtää heti mistä tekniikasta vieras ohjaaja puhuu.
Liki kaikki aasialaiset kamppailujärjestelmät sisältävät liikesarjoja, niin myös taekwondo. Vaikka ne usein ovat taekwondonäytösten vakionumeroita, on niiden merkitys jotain täysin muuta kuin tekniikoiden näyttävä esittäminen muille. Liikesarjat koostuvat ennaltamäärätyistä perustekniikoista joita tehdään määrätyllä temmolla suuntaa vaihdellen. Liikesarjassa harjoittelija ikään kuin kamppailee näkymätömiä vastustajia vastaan. Liikesarjan suorittaminen voi ulkoisesti näyttää yksinkertaiselta tai helpolta mutta liikesarjan oikeaoppinen suorittaminen vaatii hyvää perusteiden hallintaa kuten tasapoinoa, rytmitystä sekä hyvää tekniikkaa. Jokaiseen uuteen vyöasteeseen vaaditaan aina yksi uusi liikesarja edellisten lisäksi. Liikesarjat muuttuvat haastavammiksi vyön värin vaihtuessa tummemmaksi. Tyypillisimmät liikesarjat ovat värivöisille tarkoitetut kahdeksan Taegeuk-liikesarjaa sekä mustavöisten yhdeksän Yudanja-liikesarjaa. Lisäksi Vaasan Taekwondossa harjoitellaan Gi Chu- sekä Pyun Ahn-sarjoja. Liikesarjoissa voi nykyään myös kilpailla jopa MM-tasolle saakka. Kilpailussa tuomarit pisteyttävät kilpailijan suorituksen liikesarjan oikeellisuuden sekä esityksen osalta.
Murskaus on näytöksissä paljon käytetty ohjelmanumero. Se voidaan karkeasti ja jakaa voima- sekä taitomurskaukseen. Murskauksessa taekwondon harjoittelija voi testata tekniikoidensa voimaa ja tarkuutta sekä myös omaa henkistä varmuuttaan. Perinteisesti murskaukseen on käytetty puulevyjä tai tiiliä. Nykyään myös on on myös saatavilla tarkoittukseen suunniteltuja uudelleen koottavia muovisia murskauslevyjä. Murskauksen onnistuminen riippuu tekniikan nopeudesta, voimasta sekä tarkkuudesta. Murskaus myös vaatii suorittajaltaan ehdotonta varmuutta omista kyvyistään. Tyypillisesti, mikäli murskaaja hiemankaan epäröi, murskaus epäonnistuu. Ollakseen turvalista murskaus vaatii sekä murskaajalta että murskattavien elementtien kannattelijoilta suurta huolellisuutta. Murskaajan on tiedostettava omat rajansa. Lasten ja kasvuikäisten murskausharjoittelussa on oltava erityisen huolellinen. Tällöin murskauslaji on oltava taitomurskaus ja kohteeksi suositellaan esimerkiksi paperia. Johtuen murskauksen luonteesta on sen harjoittelu taekwondoharrastajalle vapaaehtoista. Se on kuitenkin tyypillisesti vyökoevaatimuksissa viimeistään mustan vyön kokeessa.
Taekwondo sisältää runsaasti suoraviivaisia ja tehokkaita tekniikoita. Hosinsul harjoittelussa harjoitellaan itsepuolustustilanteita realistisesti näitä tekniikoita soveltaen mutta myös siten ettei hyökkääjää vahingoiteta tarpeettomasti. Harjoittelussa otetaan huomioon eri toimintaetäisyydet, fyysiset realiteetit sekä mahdolliset riskit. Toiminta itsepuolustustilanteessa pyritään hahmottamaan myös Suomen lain kannalta.
Taekwondo-ottelu on vastustajan kanssa käyttävää ottelua. Se voi olla ennalta sovittua tai ”vapaata”. Ennalta sovittua ottelua on mm. askelottelu. Siinä hyökkääjä ja hyökkäystekniikka on etukäteen sovittu ja puolustaja puolustautuu taekwondon perustekniikkaa käyttäen. Koska tekniikoita ei viedä perille asti, on askelottelu turvallinen harjoitusmenetelmä joka kehittää samalla mm. ajoitusta, etäisyyden hahmottamista sekä tekniikoiden tarkkuutta. Kilpaottelu on ”vapaata” täyskontaktiottelua joka tapahtuu kuitenkin sääntöjen puitteissa. Tarkoituksena on saada pisteitä osumalla vastustajan rintapanssariin joko lyönneillä jotka suoritetaan nyrkkiin puristetulla kädellä tai potkuilla nilkan alapuolisella osalla. Potkut sallitaan myös päähän. Osumat panssariin tuovat yhden pisteen ja osumat päähän kolme pistettä. Lisäksi takakautta kierähtävistä potkuista saa lisäpisteitä. Taekwondon ottelualue on kooltaan 8 x 8 m ja sen nurkissa istuvat pistetuomarit. Lisäksi ottelualueella ottelua valvoo keskustuomari. Pistekriteereitä ovat osuman voima sekä vaikutus vastustajaan. Kilpaottelu on varsin vaativa taekwondon osa-alue vaatien harrastajaltaan mm. teknistä sekä taktista osaamista. Ottelussa käytettävät suojavarusteet ovat rintapanssari, pääsuoja, hammassuoja, sääri- ja käsivarsisuojat, hanskat ja alasuoja. Huolimatta kilpaottelun täyskontaktiluonteesta tapahtuu vakavia tapaturmia äärimmäisen harvoin ja vaikka ottelua harjoituksissa treenattaisiinkin on kilpaileminen täysin harrastajan oma valinta. Taekwondo-ottelussa kilpaillaan nykyään sekä MM- että Olympiatasolla.